Olen pyöritellyt näitä juttuja mielessäni jo jonkin aikaa. Olin jo kertaalleen mielestäni käynyt tämän kaiken läpi ja päättänyt työntää nämä jutut jonnekin hamaan tulevaisuuteen, mutta nyt ne ovat täällä taas. Mitä minä aion tehdä tulevaisuudessa? Mitä minä aion tehdä elämälläni?

Ensimmäisenä nousee esille kysymys, että millaisena haluan nähdä tulevaisuuden? Toivoisin meille kaikille elämän, jossa meillä olisi hyvä olla. Meillä olisi mukava koti, josta pitäisimme, mielellään se omakotitalo, jota kaikki toivomme. Toivoisin, että rahaa olisi sen verran, ettei koko ajan tarvitsisi olla siitä huolissaan ja tosiaan voisimme ostaa sen Oman Kodin. Toivoisin, että voisimme elää Onnellisina ja Terveinä yhdessä ja koti voisi olla täynnä Rakkautta ja Iloa. Kotonamme olisi tilaa kaikille niin yhdessä kuin erikseenkin ja kaikelle sille minkä kukakin kokee Tärkeänä ja Itselleen Rakkaana. Kodin, jossa olisi Hyvä Elää Meidän Näköistä Elämää, sitä perusarkea.

Millainen meidän koti on nyt?
- Kaupungin vuokrakerrostaloasunto. Kämppä on meille juuri sopivan kokoinen (tietysti ei niitä huoneita/neliöitä taida ihan heti liikaa olla) ja vuokra suht koht hyvä. Asunto on kuumina kesäpäivinä aivan liian kuuma ja meistä kukin rakastaisi sitä omaa pihaa. Saunaa kaipaan ajoittain.
- Meillä on kolme maailman ihaninta pientä lasta, joista vanhin käy puolipäiväistä eskaria, muuten hoidetaan kotona.
- Arilla on hyvä työpaikka, josta pitää.
- Perheeseemme kuuluu myös kaksi koiraa, kissa, pari kalaa ja jylsijätarha.
- Iltoja täyttää nyt syksyllä Arin jalkapallo, minun jooga, Nessan baletti ja jumppa ja Melianin jumppa - tarkoitus olisi saada Melian vielä vesipeuhulaan, jos moinen tänä syksynä järjestetään.

Missä sitten mättää?
Minä katson peiliin ja näen jotain mistä en pidä. Jotta tulevaisuuden haaveet omakotitalosta olisivat joskus mahdollisia se tarkoittaisi sitä, että tässä taloudessa tarvittaisiin myös toinen töissä käyvä ihminen. Ja jotta sitä löytäisi jotain kivaa työtä, sitä pitäisi olla koulutusta johonkin.

*pohdinta jatkuu myöhemmin*